Tiedon vaikuttavuus
PÄÄKIRJOITUS
Outi Örn: Tieto ei vaikuta itsestään
– Tietoa on enemmän kuin koskaan, mutta määrä ei takaa vaikuttavuutta. Outi Örn pohtii pääkirjoituksessa, miten tiedosta syntyy ymmärrystä, parempia päätöksiä ja todellisia vaikutuksia – sekä miksi tekoälyaika tarvitsee vahvaa tietoasiantuntijuutta.
Johanna Dahl: Vaikuttava tieto tarvitsee kontekstin
– Data muuttuu tiedoksi vasta, kun sen alkuperä, tulkintakehys ja käyttötarkoitus ovat näkyvissä. Vaikuttavaksi tieto voi kehittyä silloin, kun se voidaan jäljitettävästi ja tarkoituksenmukaisesti kytkeä päätöksiin, toimintaan ja organisaation tavoitteisiin. Tiedon arvo ei olekaan absoluuttinen ominaisuus, vaan se riippuu siitä, kuinka hyvin tieto vastaa käyttäjän tarpeisiin.
PUHEENVUORO
Taina Martikainen: Tiedon vaikuttavuus syntyy kansalaisen arjesta
– Julkishallinnon säästöpaineissa vaikuttavin tieto ei synny pelkästä talousdatasta. Muotoilu auttaa yhdistämään taloudellisen tiedon, kokemustiedon ja palvelupolkujen kokonaiskuvan niin, että päätökset perustuvat järjestelmän todellisiin vaikutuksiin – ja kansalaisen ääni kuuluu ajoissa siellä, missä rakenteita uudistetaan.
Mikael Seppälä: Näin hyödyt tehdään näkyviksi – vaikuttavuuslaskennasta tukea päätöksentekoon
– Päätöksenteossa ei riitä, että kerrotaan mitä tehtiin ja paljonko se maksoi. Yhä tärkeämpää on pystyä osoittamaan, millaisia muutoksia toiminta saa aikaan ja mikä on niiden arvo. Vaikuttavuuslaskenta tarjoaa tietoasiantuntijoille välineitä, joilla hyödyt tehdään näkyviksi.
PUHEENVUORO
Mikko Eloholma: Datasta arvoa, tiedosta vaikuttavuutta – kohti vastuullista datan jakamista
– Jakamalla ja yhteistyöllä datasta voi rakentua uusia vaikuttavia palveluja. Vastuullinen datan jakaminen ja data-avaruudet tekevät tästä mahdollista hallitusti kun tieto suojataan, mutta sen arvo pääsee myös käyttöön.
Katriina Tiainen ja Tiia Haapakoski: Löydettävä tieto on vaikuttavaa tietoa
– Tieto vaikuttaa vasta, kun se tavoittaa käyttäjänsä. Tulevaisuudessa tietoasiantuntija on entistä enemmän verkkopalvelujen kehittäjä, tiedon löydettävyyden asiantuntija ja asiakasymmärryksen välittäjä muuttuvassa tiedonhaun ympäristössä.
NÄKÖKULMA
Reija Nurmeksela: Tekoäly ei skaalaudu organisaatiossa pidemmälle kuin tieto skaalautuu
– Tekoäly lupaa tehostaa organisaatioiden toimintaa, mutta todellinen vaikuttavuus syntyy harvoin itse teknologiasta. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin organisaation tieto on löydettävissä, ymmärrettävissä ja turvallisesti hyödynnettävissä. Jos tieto ei skaalaudu, ei skaalaudu tekoälykään.
Markus Hautala: Digitaalinen indentiteettilompakko tulee – digiajan suurin loikka tehdään yhteistyöllä
–Parhaat digitaaliset palvelut rakentuvat aitojen elämäntapahtumien ympärille, kuten uuden kodin hankintaan, opintojen aloittamiseen tai yrityksen perustamiseen. Tarvittavat tiedot ovat saatavilla juuri oikealla hetkellä, ilman dokumenttien etsimistä tai jo kerran annettujen tietojen toistamista. Kokemus tuntuu saumattomalta, koska palveluiden yhteentoimivuus on varmistettu jo ennen asioinnin alkamista.
PUHEENVUORO
Jukka Mattila: Datahuone – tarina hallinnollisten aineistojen hyödyntämisestä poliittisessa päätöksenteossa
– Koronakriisi paljasti, kuinka arvokasta viranomaisten rekisteritieto voi olla. Mutta eri viranomaisten tietojen saaminen ja yhdistäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kukin viranomainen voi luovuttaa tietojaan omien käytäntöjensä ja intressiensä pohjalta. VATT Datahuoneen tarina kertoo, miten näitä tietosiiloja murtamalla hajanaisista aineistoista voidaan jalostaa vaikuttavaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Milla Kajanne ja Harri Laihonen: Hyte-tiedon laatu ei ole vain tekninen kysymys
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – hyte-työ – tarvitsee laadukasta tietoa, mutta hyte-työssä tiedon arvo ei ratkea pelkästään sen oikeellisuudella tai teknisellä laadulla. Vaikuttava tiedolla johtaminen edellyttää, että tieto on päätöksenteon kannalta relevanttia, yhteentoimivaa ja yhteisesti tulkittavaa. HyteData 2.0 -projektissa Länsi-Uudellamaalla on kehitetty hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistä tietopohjaa ja tiedolla johtamisen käytäntöjä, joiden avulla rakennetaan laajempaa kuvaa väestön hyvinvoinnista ja kohdennetaan toimenpiteitä vaikuttavammin.
Kaisa Lähteenmäki-Smith: Tilannehuone-toimintamallilla yhteistä ilmiöymmärrystä ristiriitaiseen toimintaympäristöön?
– Tietoa yhteiskunnan monimutkaisista ilmiöistä on enemmän kuin koskaan, mutta yhteinen tilannekuva ja kokonaisvastuu puuttuvat. Tilannehuone-toimintamalli kokoaisi hajallaan olevat analyysikyvykkyydet ja yhdistäisi ennakoinnin, politiikkavalinnat sekä toimeenpanon vaikutukset, jotta ristiriidat ja kompromissit tunnistetaan ajoissa ja päätökset ovat läpinäkyvämpiä ja vaikuttavampia.
Sanna Nieminen, Noora Harju-Saarinen ja Anna Riikonen: Tiedolla johtaminen rakentaa vaikuttavia julkisia hankintoja
– Julkiset hankinnat ovat merkittävä väline yhteiskunnallisen vaikuttavuuden rakentamisessa. Niiden avulla voidaan parantaa palvelujen laatua, edistää kestävää kehitystä ja vahvistaa markkinoiden toimivuutta. Systemaattinen tiedolla johtaminen vahvistaa tätä roolia entisestään tekemällä vaikuttavuudesta näkyvää ja johdettavaa. Artikkeli tarkastelee tutkimuksen ja käytännön esimerkin avulla, miten tieto, mittarit ja yhteistyö tukevat vaikuttavampaa hankintatoimintaa.
NÄKÖKULMA
Pirjo Ståhle: Häpeämätön tekoäly
– Näennäisen ja virheellisen tiedon leviäminen lisääntyy – jopa akateemisessa maailmassa. Todellinen uhka on siinä, että tietäminen ja välittäminen erkanevat yhä useammin toisistaan.
PAKINA
Kimmo Hautala: Tietoasiantuntijan kertausharjoitukset
– Hyväkään tieto ei johda mihinkään, jos viesti ei tavoita vastaanottajaansa. Tietoasiantuntijan työssä tarvitaan hyvien perustelujen lisäksi oikeaa ajoitusta, sopivia kanavia – ja joskus myös muutama harkittu toisto.