Teema: Tiedon uudet mahdollisuudet

Sisällys

PÄÄKIRJOITUS
Jari Karjalainen: Lukutaidosta kriittiseen tekoälylukutaitoon
– Olemme uuden tiedon aikakauden kynnyksellä – tekoäly ja muut teknologiat muuttavat tapamme hyödyntää tietoa yhtä merkittävästi kuin internetin ja matkapuhelinten läpimurto 1990-luvulla. Tekoälylukutaito nousee keskeiseksi työelämätaidoksi: osaamisen ja ymmärryksen kehittyessä työn laatu ja työtyytyväisyys paranevat, mutta ilman kriittistä arviointikykyä vaarana on hukkua tietomassaan. Jatkuva oppiminen, teknologian ymmärrys ja vastuullinen datan käyttö ovat avainasemassa. 

Hanna Niemi-Hugaerts: Uudet teknologiat luovat mahdollisuuksia mutta samalla haastavat tietoasiantuntijoita
– Teknologian ymmärrys, kriittinen arviointikyky ja vastuullinen datan hyödyntäminen ovat keskeisiä taitoja, joiden merkitys kasvaa. Osaamisen kehittäminen, eettisyys, kokeilukulttuuri ja yhteiskehittäminen auttavat organisaatioita hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia. Tietoasiantuntijoilla on meneillään olevassa muutoksessa keskeinen rooli.  

NÄKÖKULMA
Pinja Valkonen: Tekoälyn avulla ei ole tarkoitus luistaa ajattelusta
– Ilman riittävää ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista ja rajoituksista tekoälyn tuotokset jäävät helposti raakileiksi, pahimmillaan tekoälymössöksi. Tekoälylukutaito onkin keskeinen työelämätaito, mikä ei tarkoita pelkkää työkalun hallintaa, vaan kykyä säilyttää oma ajattelu kirkkaana silloinkin, kun tarjolla olisi oikotie. Tekoälylukutaito tarkoittaa omaan ammattitaitoon ja harkintakykyyn luottamista ja nojaamista, vaikka tekoälyllä olisi mahdollista tuottaa nopeasti laadukkaan oloisia vastauksia.  

Merja Drake ja Anu Lahtinen: Tekoälyn yhdenvertaisessa käytössä työntekijöiden ja johdon yhteistyössä ratkaiseva rooli
– Mitä tapahtuu työyhteisössä, kun tekoäly tulee työpaikalle? Kuka päättää, miten sitä käytetään, ja kuka jää ulkopuolelle? Suurin hyöty tekoälystä syntyy, kun osallistetaan työntekijöitä työprosessien kehittämiseen. Johdon tehtävänä on varmistaa, että koko työyhteisöllä on käytössään riittävästi tekoälytyökaluja ja niitä varten laaditut ohjeet.

Jarmo Pulkkinen: Tukiäly kuuluu kaikille Keusotessa
– Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) tekoäly nähdään välineenä vapauttaa ammattilaisten aikaa potilas- ja asiakastyöhön, parantaa tuottavuutta ja hyödyntää tietoa aiempaa tehokkaammin. Syksyllä 2025 toteutettu henkilöstökysely paljasti, mikä motivoi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan tukiälyä käyttöön ja millaista tukea eri työntekijäryhmät tarvitsevat.

Tomi Halonen: Digikompassista suuntaa tulevaisuuteen
– Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa kiihtyvällä vauhdilla. Digikompassi varmistaa, että Suomi pysyy kehityksen kärjessä – huomioiden uudet haasteet, kuten tekoälyn nopean nousun ja muuttuneen turvallisuusympäristön.

Satu Korhonen: Virossa tieto on valjastettu yhteiskunnan kehityksen välineeksi
– Viro on ottanut käyttöönsä yli hallituskausien suuntaavan strategian, jossa tiedolla johtaminen ja digitalisaatio ovat tärkeässä roolissa. Strategia kattaa kaikki politiikan alueet terveydestä ympäristöön ja hyvästä hallinnosta turvallisuuteen. Yhtenä tehokkaaseen hallintoon liittyvänä tavoitteena on, että 90 % kansalaisista on tyytyväisiä digitaalisiin palveluihin vuonna 2035, kun nykytaso on 82 %.

Helena Berg: Kilpailu kriittisistä digitaalisista teknologioista kiihtyy – miten Suomi pysyy vauhdissa mukana?
– Suomella on vahvaa osaamista seitsemässä EU:n kriittisiksi määrittelemissä digiteknologioissa. ”Olemme onnistuneet kokoamaan yhteen huippututkimuksen ja teolliset kyvykkyydet samaan ekosysteemiin, jossa tutkimus, yritykset ja julkiset toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä”, Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry:stä sanoo. Kilpailun kiristyessä sekä Suomen että muun Euroopan tulisi vahvistaa investointejaan kriittisten teknologioiden kehittämiseen ja osaamiseen.

Tuomo Kuosa: Teknologisten alustojen ja liiketoiminnallisten ekosysteemien vaihdokset ajan saatossa
– Miten teknologiset alustat ovat toimineet perustana uudelle liiketoimintaekosysteemille? Näitä pohtivat makrohistorialliset analyysit. Ne pyrkivät löytämään ja ymmärtämään mm. universaaleja lakeja, ajureita ja syklejä historiallisten prosessien taustalla ja syitä yhteiskunnallisiin muutoksiin.  

PUHEENVUORO
Karoliina Kemppainen: Ohjelmistoturvallisuus on yhteinen asia
– Uusia teknologioita kehitetään kiihtyvää vauhtia ja elinympäristömme digitalisoituu koko ajan enemmän. Siksi ohjelmistoturvallisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti. Ohjelmistoturvallisuus ei ole vain tekninen kysymys, vaan osa yhteiskunnan toimivuutta ja luottamusta. Kyberkestävyyssäädös (CRA) pyrkii varmistamaan, että Euroopan markkinoille tuotetut digitaalisia elementtejä sisältävät tuotteet ovat turvallisia koko elinkaarensa ajan.   

Mikael Seppälä: Mitä neurotieteen historiasta voisi oppia tietojohtamisen kehittämisessä?
– Aivojen ja organisaatioiden kaltaisten kompleksisten järjestelmien ymmärtäminen edellyttää uudenlaisten metaforien omaksumista. Neurotieteen historiassa on nähtävissä kehityskulku kohti oppivia, hajautettuja järjestelmiä. Voisiko näihin perustuvista metaforista löytyä pohjaa uudenlaiselle tietojohtamiselle? 

Kaisu Isomäki: Kehitimme tietojohtamista nopeilla kokeiluilla
– Tietojohtamisen kehittämisessä alkuun pääseminen ei vaadi aina suuria investointeja eikä kaikkea tarvitse tehdä tai ajatella kerralla valmiiksi. Kehitimme tietojohtamista nopeilla kokeiluilla. LAB-ammattikorkeakoulun projektiin osallistui 12 mikro- ja pk-yritystä.

JULKAISUT
Olli Nylander: Saavuttaako konemielen kehitys ihmismielen?

Hyödyttävätkö datakeskukset Suomea?

PAKINA
Kimmo Hautala: Promtaa talossa ja puutarhassa