TEEMA: OIKEA TIETO
Sisällys
PÄÄKIRJOITUS
Veli-Pekka Hyttinen: Oikea tieto, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan
Helena Berg: Disinformaatio, tekoäly ja luottamus yhteiskunnassa – mihin voimme enää luottaa?
Tekoäly muuttaa informaatioympäristöämme nopeassa tahdissa. Deepfake-teknologiat ja tekoälybotit tekevät vääristellyn ja vahingoittavan tiedon levittämisestä entistä tehokkaampaa ja uskottavampaa. Mitä tapahtuu ihmisten luottamukselle mediaan, politiikkaan ja toisiin ihmisiin? Aiheesta keskustelivat Teemu Roos, Minna Aslama Horowitz ja Aleksi Knuuttila.
FAKTA-isku-kampanja kohentaa digitaalista informaatiolukutaitoa
Faktabaari tukee faktapohjaista julkista keskustelua ja digitaalista informaatio lukutaitoa. Tavoitteena on vahvistaa kriittistä ajattelua ja vastuullista osallistumista. Meneillään oleva FAKTA-isku-kampanja on suunnattu erityisesti nuorille.
Faktabaarin toimitus: Faktabaarin vinkit tietoasiantuntijoille kuvien, videoiden ja väitteiden tutkimiseen
Helena Berg: Eettiset haasteet varjostavat sosiaalisen median palveluja – olisiko aika etsiä uusiin vaihtoehtoja?
Sosiaalisen median eettiset kysymykset ovat olleet entistäkin vahvemmin esillä alkuvuonna 2025. Samalla kun kritiikki suuria sosiaalisen median alustoja omistavia toimijoita kohtaan on voimistunut, kysellään, olisiko tarjolla reilumpia vaihtoehtoja.
Oskari Lappalainen: Faktantarkistuksen jälkeinen aika: joukkoälyä vai joukkohulluutta?
Nykyinen sosiaalinen media vaikuttaa ilmentävän joukkoälyn pimeitä puolia, ja poliittinen polarisoituminen, vihamieliset toimijat, sosiaalisen median taloudelliset yllykkeet sekä tekoälyn käyttö uhkaavat sitä vähää joukkoälyä mitä sosiaalisessa mediassa on jäljellä. Tarjoaisiko yhteisöhuomautusjärjestelmä joukkoistettuna faktantarkastuksena toimivan vaihtoehdon faktantarkistuksen jälkeiseen aikaan?
Heidi Punna: Kestävä ruokajärjestelmä tarvitsee tutkittua tietoa
Ruokajärjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon lukuisia eri tavoitteita samanaikaisesti. Ilmastonmuutos, ruokaturva, taloudellinen kannattavuus ja kuluttajien odotukset. Kokonaisuudessa korostuu oikean tiedon rooli. Miten tietoa tulisi kerätä, jäsennellä ja käyttää, jotta päätöksenteko perustuisi mahdollisimman hyvin tutkittuun ja ajankohtaiseen tietoon?
Helena Berg: Katsaus Suomeen kohdistuvasta valtiollisesta vaikuttamisesta
Millaisin keinoin ja millä retoriikalla meihin pyritään vaikuttamaan? Valtioneuvoston kanslian ensimmäinen julkinen katsaus Suomeen kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta avaa Venäjän vaikuttamisen keinoja ja retoriikkaa.
Olli-Pekka Penttilä: Tietojohtaminen Tullissa strategisesti, taktisesti ja operatiivisesti
Tullissa tietoja hyödynnetään kaikissa toiminnoissa eli painopiste ei ole tiedon tuottaminen. Tietojohtamisella tuetaan Tullin strategista, taktista ja operatiivista päätöksentekoa. Tullissa tuotamme paljon tietoa myös päätöksenteon tueksi.
PUHEENVUORO
Mari Ylä-Jarkko: Luotettavan tiedon puolesta – demokraattisen yhteiskunnan tukena ja kehityksen edistäjänä
Tilastokeskus on tuottanut tilastoja suomalaisesta yhteiskunnasta jo 160 vuoden ajan. Tarvitsemme luotettavaa ja ajantasaista tietoa nyt enemmän kuin koskaan.
NÄKÖKULMA
Virpi Einola-Pekkinen: Kenen tuottama tieto on oikeaa?
Päätöksenteon tulee perustua tietoon. Tästä olemme yleensä samaa mieltä. Sen sijaan se, minkälaista ja erityisesti kenen tuottamaa tai välittämää tietoa päätöksentekoon tarvitaan, jakaa jo mielipiteitä.
Suomi.fi palkittiin maailman parhaana julkishallinnon palveluna
NÄKÖKULMA
Tero Hokkanen: Informaatiovaikuttamisen kulta-ajalla on seurauksensa
Nykyinen informaatioteknologia tehostaa ja nopeuttaa tarinoiden leviämistä. Samalla on kyse vallasta. ”Tarinasotaa” on käyty aina ja nyt se käy hyvin kuumana. Tarinat voivat liittyä rahaan, valtioiden rajoihin tai vaikka julkkisten suosioon.
Mikael Seppälä: Vaikuttavuuden mittaaminen ja johtaminen verkostoissa ja ekosysteemeissä
Vaikuttavuuden mittaaminen ja johtaminen on keskeinen lähestymistapa yhteiskunnallisessa työssä, joka pyrkii edistämään toimenpiteiden vaikutusta maailman parantamiseksi. Perinteiset mittaamismallit eivät aina riitä monimutkaisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä, joissa vaikuttavuus syntyy useiden toimijoiden yhteistyössä. Artikkeli tarkastelee vaikuttavuuden mittaamista ja johtamista eri konteksteissa ja esittelee systeemisiä lähestymistapoja vaikuttavuuden arviointiin ja ohjaamiseen.