Teema: Tieto ja riskienhallinta

Sisällys

PÄÄKIRJOITUS
Pirkko Taskinen: Tietoasiantuntijan syväosaamista tarvitaan entistä enemmän

Helena Berg Riskienhallinta on organisaation elinehto
– Toimiva tietojohtaminen tukee laadukasta riskienhallintaa ja mahdollistaa organisaation tehokkaan päätöksenteon. Riskit voidaan tunnistaa, arvioida ja käsitellä luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon nojaten. Tiedon järjestelmällinen kerääminen, jakaminen ja analysointi mahdollistavat paremman ennakointi- ja reagointikyvyn sekä jatkuvan oppimisen. Kun riskienhallinta otetaan organisaation toiminnan viitekehykseksi, mahdollistuu toistuva onnistuminen myös epävarmoissa olosuhteissa.

NÄKÖKULMA
Joonas Aitonurmi: Onko avoimen tiedon aikakausi ohi?
– Data ja teknologia ovat merkittävässä strategisessa roolissa. Avoimen tiedon riskienhallinnassa on keskeistä tunnistaa järjestelmien välisiä riippuvuuksia, arvioida riippuvuuksien tarkoituksenmukaisuutta ja hallita niitä. Tekoälyn kehitys on moninkertaistanut tietoaineistojen yhdistämisen ja analysoinnin mahdollisuuksia, niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka yksittäinen tietoaineisto olisi harmiton, sen yhdistäminen muihin aineistoihin voi luoda mahdollisuuksien lisäksi ennakoimattomia riskejä.

PUHEENVUORO
Kirsi Karlamaa: Satelliittilaajakaista vahvistaa Suomen resilienssiä ja huoltovarmuutta
– Mitä tapahtuisi, jos kaikki tietoliikenneyhteydet yllättäen katkeaisivat? Suomi, harvaan asuttu maa pitkillä etäisyyksillä, tarvitsee varmentavia viestintäratkaisuja myös kriisitilanteissa. Satelliittilaajakaista voisi tarjota vastauksen tähän haasteeseen. On tärkeää, että Suomi ja Eurooppa monipuolistavat satelliittilaajakaistan ekosysteemiä. Avaruus ei olekaan enää kaukainen horisontti, vaan konkreettinen osa arjen turvallisuutta ja toimivuutta.

Kimmo Rousku: Digimaailma – turvaton viidakko, mutta miten siellä voidaan toimia turvallisesti?
– Vuonna 2025 kyberturvallisuuden uhkataso pysyy koholla. Kansalaisiin kohdistuva verkkorikollisuus lisääntyy jatkuvasti. Kimmo Rousku arvioi, että suomalaiset menettävät vuosittain 300–500 miljoonaa euroa verkkorikollisille. Miten tähän tilanteeseen tulisi reagoida? Kuinka voimme varmistaa tietojemme ja palveluidemme turvallisuuden?

Olli Ilmarinen: Aineettomat aarteet – aineeton omaisuus kilpailukyvyn kivijalkana
– Yrityksen arvokkain omaisuus ei useinkaan näy taseessa. Liiketoiminnan todellinen voima piilee aineettomissa voimavaroissa, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Innovatiiviset ideat, brändit, teknologiat ja osaaminen ovat näkymättömiä aarteita. Aineettoman omaisuuden suojaaminen on tärkeä osa riskienhallintaa, sillä ilman riittäviä oikeuksia yritys altistuu kilpailijoiden kopioinnille ja markkinaosuuden menetykselle.

Miia Kosonen: Sosiaalisen median kollektiivinen muistinmenetys – mitä digiajasta jää talteen?
– Digitaalisen arkistoinnin edellytys on, että tieto on hallittavissa. Kaupallisissa sosiaalisen median palveluissa hallittavuutta estää kaksi perusongelmaa. Ensimmäinen liittyy käyttäjiin ja heidän yksityisyyteensä: ihmiset eivät tiedä, mihin heistä kerätty data lopulta päätyy, mihin sitä käytetään ja ketkä sitä käyttävät. Toinen ongelma liittyy yhteisöihin ja tiedon hallintamahdollisuuksiin. Huomattava osa sosiaalisen median palveluista on ns. kolmannen osapuolen alustoja, joissa luovutamme arvokkaan tiedon pois omista käsistämme jo sen syntyhetkellä.

Anne Karhapää: Suunnitelmallisuus on datanhallinnan kulmakivi
– Datanhallinnassa suunnitelmallisuus, eettisyys ja elinkaariajattelu tukevat laadukasta ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatanhallinta on olennainen osa vastuullista ja suunnitelmallista tiedon tuottamista. Data on hyödyllistä vain silloin, kun se on käyttökelpoista. Hallitsemattomasti kertyvä data voi aiheuttaa tietotulvaa, vaikeuttaen olennaisen tiedon löytämistä.

Laura Karppinen: Tiedon pitää löytyä valtatien varrelta
– Nopeaa ja helppoa tietoa etsivä sortuu helposti ainakin yhteen tiedonhakijan perisynneistä: tietämättömyys, kiire ja laiskuus. Oikean tiedon pitää löytyä oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan, joten tiedon tarjoajien olisi hyvä löytää oma paikkansa tiedon valtatien varrelta.

Tero Hokkanen: Tietoa on, mutta käytämmekö sitä?
– Onko meillä aikaa, energiaa, kypsyyttä, viisautta tai rohkeutta tehdä hyviä päätöksiä? Teoriassa tietopohjaa tehdä hyviä päätöksiä on, mutta käytännössä olemme usein jumissa työelämän kilpajuoksussa, menneisyyden ajattelumalleissa ja lyhyen aikavälin houkutuksissa.

Helena Berg: Tiedon huoltovarmuus on sateenvarjo informaatiosaastetta vastaan
– Informaatiosaaste myrkyttää yhteiskunnallista keskustelua. Päätöksenteossa tietoperusta on ohentunut, asiantuntijuuden ja tutkimustiedon arvostus on vähentynyt, tietyt aiheet herättävät tunteiden purkauksia eikä asiallinen yhteiskunnallinen keskustelu ole helppoa. Tiedon huoltovarmuus suojaa vääristellyltä informaatiolta.

Mikael Seppälä: Systeemiset riskit ja strateginen innovaatio
– Systeemiset riskit kumpuavat toimintaympäristön ominaisuuksista, jotka ilmenevät riskeinä. Toimintaympäristö vaikuttaa kaikkiin siinä toimiviin organisaatioihin, mutta yksittäinen organisaatio ei voi muuttaa toimintaympäristöä. Strategisen innovaation lähestymistapa nostaa innovaatiotoimintaa koskeva päätöksenteon tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä toimintaympäristöä koskevaan hallintaan.

Onni Nyberg: Digipalveluasetus taipuu moneen
– EU:n digipalveluasetuksen (DSA, Digital Services Act) tavoitteena on hillitä laittoman sisällön leviämistä verkossa. Asetus pyrkii parantamaan verkon välityspalveluiden ja verkkoalustojen käyttäjien oikeuksia ja turvallisuutta.

PAKINA
Kimmo Hautala: Teoria täydellisestä elämästä
– Kirjoittajalla on yllättäviä havaintoja teorian ja käytännön välisistä poikkeamista.