Tietoasiantuntija 1/2026

Teema: Tietoasiantuntijan työ

PÄÄKIRJOITUS
Outi Örn Kysy tietoasiantuntijalta!
– Tietoasiantuntijoita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, kun data-analytiikka, tekoäly ja digitaalinen tiedonhallinta jatkavat kasvuaan. Näitä moniosaajia ja toisaalta oman alansa syväosaajia tarvitaan hallitsemaan ja hyödyntämään käytettävissä olevaa suurta tietomäärää ja ennen kaikkea arvioimaan kriittisesti käytettävissä olevaa tietoa ja sen lähteitä.

Helena Berg ja Leena Kononen: Tietopäivä pureutui tekoälyn eettiseen ja kriittiseen käyttöön
– Tietoasiantuntijalle vastuullisuus, eettisyys ja tekoälyn kriittinen käyttö ovat ydinkysymyksiä. Tietojohtaminen ry:n Tietopäivä tarjosi rakentavia näkökulmia ja vinkkejä tekoälyn käyttöön. Tekoälystä saadaan monipuolista hyötyä, useimmat sudenkuopatkin voidaan välttää huolellisella suunnittelulla ja kriittisellä otteella.

Virpi Einola-Pekkinen: Reaktiivisuudesta katse kohti tulevaisuutta – tietoasiantutijan työ megatrendien valossa
– ”Kohti uutta yhteiskuntasopimusta”, otsikoi Sitra tuoreen Megatrendit 2026 -raporttinsa. Mitä näkökulmia esitetyt megatrendit voisivat tarjota tietoasiantuntijoille? Tulevaisuusvalta on meillä jokaisella. Jos vain varaudumme huonoihin tulevaisuuksiin, päädymme niihin. Voisiko tietoasiantuntija auttaa siinä, että organisaatiossa katse siirretään tästä päivästä tulevaisuuteen? Olla osa jotain, mihin tekoäly ei yksin pysty?

Kimmo Hautala: Tietoammattilainen vai tekoälyagentti?
– Tietoasiantuntija ei pysty voittamaan virtuaalisia tekoälyagentteja nopeudessa tai muistin määrässä. Mutta ihmisen supervoima on luoda ja keksiä jotain täysin uutta, jonka me ymmärrämme olevan merkityksellistä. Tutkimukset osoittavat innovoinnin vähentyvän kun emme tapaa muita ihmisiä ihan elävässä elämässä, kun verkostot kaventuvat.

”Kehitys on innostavaa – ja hengästyttävää”
– Tietoasiantuntija-lehti kysyi viideltä alan ammattilaiselta, onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? Miltä työelämä näyttää nyt? Vastaajat edustavat sekä yrityksiä että julkaista sektoria. Tässä heidän näkemyksiään:

• Tekoäly ei ole poistanut asiantuntijuuden tarvetta, vaan tehnyt siitä oikeastaan näkyvämpää.
• Joskus on todella hengästyttävää yrittää pysyä kehityksen mukana.
•  Tärkeintä on mielestäni utelias asenne.
•  Olennaista on ymmärtää, mihin ja miten tekoälyä voi käyttää vastuullisesti ja niin, että se tukee omaa ajattelua ja oppimista.
•  Tekoälymurros korostaa kriittisen ajattelun ja lukutaidon merkitystä, joka on alallamme olennainen perustaito. 

Veli-Pekka Hyttinen: Tietoammattilaisen uusi rooli ja uudet vaatteet – Kun kaikki muuttuu – vai muuttuuko sittenkään?
– Tietoasiantuntijan maailma ja roolit ovat olleet jatkuvassa muutoksessa jo vuosikymmeniä. Tekoälymurroksessa tietoammattilaisten on kyettävä sopeutumaan ja omaksumaan jälleen kerran uusia rooleja ja puettava ylleen ”uudet vaatteet” – mutta millaiset? 
”Meidän tietoammattilaisten voimavara ovat edelleen vahva tietoalan osaaminen, monipuoliset verkostot sekä halu ja kyky uudistua ja sopeutua ajan ja teknologioiden tuomiin vaatimuksiin.”

Alan ihmisiä – URAPOLKUNI
Katja Hilska-Keinänen: Tarjoilijasta tiedon tarjoajaksi
– Urani voi vaikuttaa rikkonaiselta, mutta kokemukset eri organisaatioista ovat antaneet runsaasti eväitä ja perspektiiviä nykyiseen tehtävääni Kansalliskirjaston palvelujohtajana. Muistutan aina myös verkostoitumisen tärkeydestä.

PUHEENVUORO
Riikka Tanner: Tällä kertaa se on henkilökohtaista – muutoskyvykkyys tekoälymurroksessa keskiöön
– Tietojohtamisen perusoletus on ollut, että parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä. Tekoälyn aikakaudella tämä ei enää riitä – ratkaisevaa on, kuinka nopeasti tieto muuttuu oppimiseksi ja toiminnaksi.

Pia Adibe: Datatalouden aikakausi tarvitsee uusia rooleja – vastuullisen tekoälyn ammattilaisesta on moneksi
– Vastuullisen tekoälyn asiantuntija, digitaalinen sosiologi, Lisa Talia Morettin pääviestinä on, että tekoälyn vastuullinen käyttö edellyttää sekä lakien että inhimillisten arvojen huomioon ottamista – ei vain sääntelyn noudattamista. Uusi lainsäädäntö, kuten EU:n tekoälyasetus, on tärkeä edistysaskel, mutta yksin se ei riitä. 

Anne Karhapää: Digiteknologia työn arjessa oppimisen apuna
– Digiteknologia laajentaa oppimisen mahdollisuuksia tarjoamalla joustavia tapoja vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja pääsyn laajaan tietomäärään. Suuri osa aikuisten oppimisesta tapahtuu työn arjessa. Työssä oppimiseen liittyy paljon yksilön ja organisaation kannalta positiivisia vaikutuksia, mutta toisaalta teknologia ja jatkuva oppimisen tarve kuormittavat. Karhapää väitteli aiheesta Jyväskylän yliopistossa alkuvuodesta 2026.

NÄKÖKULMA
Olli Nylander: Onko tietoasiantuntijalla tulevaisuutta?
– Taidot ja osaaminen muuttuvat ripeästi. Maailman Talousforum teki 2025 tutkimuksen analysoimalla vastaajien odotuksia osaamisen murroksesta vuoteen 2030 mennessä.

Norja on Pohjoismaiden tekoälytähti, Suomi hännillä
– Tekoälyn käyttöönotossa on selkeitä eroja Pohjoismaiden sisällä. Norjassa jo lähes puolet työikäisestä väestöstä hyödyntää tekoälytyökaluja, mikä tekee maasta globaalin edelläkävijän. Suomi on tässä selvityksessä vajaan kolmenkymmenen prosentin osuudellaan sijalla 28.

Moni yhtiö ei saa tekoälystä tavoiteltuja hyötyjä – syy piilee oppimisen johtamisessa
– Tekoäly nostaa työpaikoilla esiin kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen perinteiset muutosjohtamisen ja oppimisen johtamisen opit eivät enää riitä. ”Paras tapa varmistaa sitoutuminen ja avoin asenne tekoälytyökaluja kohtaan on antaa työntekijöille vastuuta tekoälyn opettelemisesta. Oppimisesta tulee kiinnostavaa, kun työntekijät voivat määrittää itse tekoälyn sopivimpia käyttötapoja. Näin rakennetaan kestävää tekoälymuutosta”.

Mikael Seppälä: Kestävyysraportoinnista vaikutusten arviointiin – tietoasiantuntijan uudet kompetenssit
– Kestävän kehityksen edistäminen patistaa organisaatioita hahmottamaan aiempaa enemmän toimintansa vaikutuksia taloudellisten näkökulmien lisäksi myös ekologisiin ja sosiaalisiin seikkoihin. Minkälaisia uusia kompetensseja saattavat tietoasiantuntijan tarvita tulevaisuudessa näiden toteuttamiseen?

JULKAISUT
Janika Asplund: Vuorovaikutus on etäjohtajan ydintaito
– Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä -kirjan arvo on siinä, että se kokoaa yhteen kansainvälistä ja suomalaista tutkimusta etätyöstä, tuo uutta tietoa etäjohtamisesta ja antaa hyviä vinkkejä työelämään. Tämän aihepiirin suomenkielistä teosta on odotettu ja sitä ehdottomasti tarvitaan!

PAKINA
Kimmo Hautala: Citius, Altius, Fortius – tietoasiantuntijan askelmerkit huipulle
– ”Kukapa meistä ei haluaisi menestyä, olla koko kansan ihailema tiedon sankari. Valitettavasti se on vaikeampaa kuin koskaan ennen. Meitä kirittää doupattu epäinhimillinen tehomylly, yleisnimeltään tekoäly. Säännöt eivät ole enää kaikille samat, emmekä ole samalla viivalla. Olemmeko edes samassa kisassa?”