Blogissa nyt: Tietojohtamisen tärkeys ajassamme

Tieto kuuluu kaikille. Koronapandemia nosti esiin tiedon saatavuuden merkityksen. Lue, mitä Sitran Mikael Seppälä ajattelee asiasta.

Tietojohtamisen tärkeys ajassamme

Meidän jokaisen elämän vaikuttanut COVID-19-koronakriisi on kiinnostava esimerkki tiedon saatavuuden roolista yhteiskunnassa. Vuoden 2019 lopulla alkoi jo tihkumaan tietoa Kiinassa leviävästä, poikkeuksellisen monia kuolonuhreja aikaansaaneesta taudista. 

Vaikka merkittäviä tautipesäkkeitä oli ilmennyt aikaisemmin Italiassa ja Iranissa, kesti maaliskuun puoleenväliin ennen kuin aiheeseen reagoitiin Suomessa kansallisella tasolla. Useissa muissa maissa oli sitä ennen aloitettu koronan vastaisia toimia. Yksi ensimmäisistä oli edellisen lepakoista liikkeelle lähteneen SARS-koronaviruksen kourissa vuonna 2003 ollut Taiwan, jossa heti vuoden 2020 alussa oltiin jo liikkeellä. Nopeaa liikkeellelähtöä auttoi se, että maassa oli kehitetty varautumissuunnitelmaa vastaavan pandemian suhteen vuodesta 2004. 

Suomessa reagointia edelsi yleistä ihmettelyä siitä, miksi hallitus ei tee asialle mitään. Syynä tähän oli, että tiedon tuottamisesta vastaavan THL:n silloisten mallien perusteella ei ollut tarpeen reagoida. Toisaalta naapurimaassamme Ruotsissa on tähän päivään asti luotettu, yhtälailla tietoon perustuen siihen, että merkittäviä rajoituksia ei ole tarpeen tehdä.

Kun ajatellaan, että kyseessä on sairaus, joiden tutkimista ja hoitoa varten meillä on oma vakiintunut tieteenalansa, tuntuu kummalliselta, miten moninaista tietoa maailmalla liikkuu sekä taudin luonteesta, että erityisesti sen taklaamisesta. Vaikka meillä on Maailman terveysjärjestö WHO:n kaltaisia aihetta koskevia koordinoivia tahoja, median perusteella tuntuu siltä, että on oudon paljon hajontaa siinä tiedossa, johon eri kansakunnat ovat perustaneet rajoitustoimiaan lääkkeen puuttuessa.

Kun tarkastelee kriisiä globaalin tietotuotannon näkökulmasta, esiin tulee monia järjestelmän puutteita. Meiltä puuttuu globaalin, reaaliaikaisen tiedon jakamisen käytänteitä ja järjestelmiä. Tämän lisäksi puuttuu toimivat globaalit foorumit, joilla kansakunnat voisivat onnistuneesti hahmottaa yhdessä maailmanlaajuista tilannetta sekä sopia yhteisistä reaktioista. Puutteet ovat sekä teknologisia että sosiaalisia ja korostavat tiedon sekä tietojohtamisen tärkeyttä aikamme suurimpien haasteiden taklaamisessa.

Tieto kuuluu kaikille. Tietoasiantuntija-lehden sivuilta löytyy useita upeita artikkeleita, jotka tarkastelevat käsillämme olevaa globaalia elefanttia, jota yritämme tunnustella ja hahmottaa tietojohtamisen eri osa-alueiden avulla. 

Mikael Seppälä toimii Sitra Labissa pirullisia ongelmia, erityisesti lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitystä, taklaavan yhteisön verkkofasilitaattorina.

Kirjoitus on julkaistu Tietoasiantuntja-lehden 2-3/2020 pääkirjoituksena.