Blogissa nyt: Tietojohtaminen julkishallinnossa

Julkisella sektorilla on vielä tekemistä tietojohtamisen käsitteen tunnetuksi tekemisessä. Tästä osoituksena on se, että usein julkisen sektorin edustajien kuulee puhuvan tiedolla johtamisesta tietojohtamisen kattokäsitteenä tai synonyyminä. Lue Timo Hakalan ajatuksia tilanteen parantamiseksi.

Tietojohtaminen julkishallinnossa

Lokakuun alussa ollaan hyvän matkaa kohti loppusyksyä ja alkutalvea. Silti on aiheellista muistella vielä mennyttä maakuntauudistusta erityisesti tietojohtamisen näkökulmasta. Syykin on selvä; maakuntavalmistelun lopputuotoksena teimme tietojohtamisen asiantuntijoiden yhteisponnistuksena artikkelin Tietojohtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (Partanen, Hakala, Joffe, Näätänen, Slätis ja Taari 2019), jota referoin tässä blogissani.

Tietojohtaminen on moniulotteinen käsite. Sen eri ulottuvuuksien oivaltaminen ja ymmärtäminen on haasteellista. Voidaan jopa puhua erilaisista tietojohtamisen perinteistä tai traditioista. Painopisteet vaihtelevat traditioita vastaavalla tavalla. Milloin huomion kohteena on tietopääoma, milloin informaation hallinta. Haastavaa on kuvata ja selittää, mitä konkreettista hyötyä tietojohtamisesta ja sen kehittämisestä on.

Yritysmaailmassa tietojohtaminen on jo paremmin tunnettu käsite, mutta julkisella puolella on vielä käsitteen tunnettuuden eteen tekemistä. Tästä osoituksena on se, että useammin julkisen sektorin edustajien kuulee puhuvan tiedolla johtamisesta tietojohtamisen kattokäsitteenä tai synonyyminä. Toisena esimerkkinä toimikoon se, että tietojohtaminen ei sanana esiinny lainkaan uudessa hallitusohjelmassa. Sen sijaan maininta tutkitusta tiedosta ja tiedolla johtamista on hallitusohjelmassa. Tietojohtaminen eroaa tiedolla johtamisesta siinä, että tietojohtamisessa keskitytään kokonaisvaltaisesti organisaation tietoon perustuvien kyvykkyyksien edistämiseen ja menestymisen tukemiseen. Tiedolla johtaminen sen sijaan liittyy läheisesti organisaation johtamisen toimintatapojen kehittämiseen esim. hyödyntämällä luotettavaa tietoa.  

Kirja-artikkelissamme pyrimme kuvaamaan tietojohtamisen pelikenttää ja tavoitteita julkisella sektorilla maakuntavalmistelun lähestyessä loppuaan. Aihetta lähestyimme sekä tietojohtamisen että sen osa-alueen tiedolla johtamisen näkökulmista. Nostimme esiin tarpeen koordinoida hajallaan olevaa tietojohtamisen toimintakenttää. Usein julkisen sektorin organisaatioiden asiantuntijat ovat yksin tietojohtamisen haasteiden kanssa eivätkä voi peilata työtään toisten työhön. Kuitenkin sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeä mekanismi, jonka avulla merkittävimmät organisaatioiden kyvykkyyksiä vahvistavat innovaatiot syntyvät. Siksi nykytutkimus onkin kiinnittänyt paljon huomiota aineettomaan pääomaan ja sen rooliin tietojohtamisen kokonaisuudessa. Julkisen sektorin organisaatioiden olisikin tehtävä paljon enemmän yhteistyötä tietojohtamisessa. Tämä säästäisi resursseja ja toisi mukanaan synergiaetuja. Kaikkea ei tarvitse oivaltaa itse.

Tietojohtamisen kehittämistä voi edesauttaa myös muilla tavoilla. Eräs tapa on kiinnittää huomiota tietojohtamiseen yhteen toimivana kokonaisuutena. Käytännön toimintaa varten julkisilla organisaatioilla voisi olla yhteinen tietojohtamisen perusta ja toimintamalli. Eräs vaihtoehto olisi johtaa julkisen hallinnon strategioista ja päämääristä tiedolla johtamisen standardi. Julkishallinnon tavoitteet – myös tietojohtamisen osalta – ovat monesti yhdenmukaisia. Vain organisaatiotaso ja sisältö ovat erilaisia. Usein myös tiedolla johtamisen tavoitteet ja menetelmät saattavat olla samoja tai samankaltaisia. Oppia kannattaa ja kannattaisi ottaa muista modernin liikkeenjohdon opeista. Samoin kuin opit leanista eli virtaviivaistamisesta tai ketterästä ohjelmistokehittämisestä ovat kehittyneet, myös tietojohtamiselle voisi kehittyä oma vastaavanlainen standardinsa tai filosofia. Tämä helpottaisi huomattavasti tietojohtamisen kehittymistä ja käyttöönottoa konkreettisella tasolla. Ehkäpä tällaisella harjoituksella voisi myös osoittaa sen hyödyllisyyttä nykyistä paremmin.

Artikkelissamme esittelimme myös konkreettisia tapoja toimia tietojohtamisen hengen mukaisesti. Kyse on tällöin pääasiassa tiedolla johtamisesta. Eräänä sovellusalueena toimme esiin julkisissa organisaatioissa tarpeellisen omavalvonnan.  Yksi tehokas tapa on toteuttaa omavalvonta huomioimalla tietojohtamisen tarpeet. Näin ajankohtaista tietoa olisi aina saatavissa ja tietoprosessit olisivat kuvattuina. Yhtä lailla tietojohtamisen periaatteita voi soveltaa esimerkiksi ICT-hankkeiden itsearvioinnissa. Itsearvioinnin tarkoitushan on paljastaa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia ja poistaa nämä ongelmallisiksi havaitut kohdat.

Kirja-artikkelissamme nostimme esiin monia näkökulmia tietojohtamiseen. Lyhyytensä vuoksi esitys ei luonnollisestikaan ole kattava, mutta avannee näkökulmia ja perspektiivejä pohtia käytännön toimintaa uusista lähtökohdista. Artikkelissamme lähtökohtana oli tietojohtamisen laajan kokonaisuuden valjastaminen julkisten organisaatioiden avuksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Siksipä tässä kirja-artikkelissa tietojohtamisen hyödyntämisestä annetut esimerkit pyrkivät osoittamaan, että organisaatiot hyötyvät tietojohtamisen kehittämisestä.

'

Blogin kirjoittaja VTL Timo Hakala toimii erityissuunnittelijana Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan Hallinto/Talous- ja suunnittelupalveluissa.

Viimeksi muutettu: 
9.10.2019