Blogissa nyt: Tilastot tiedollajohtamisen tueksi

Tietojohtamisen blogisarjaamme jatkaa Hannele Orjala, Tilastokeskus.

Tilastot tiedollajohtamisen tueksi

Yhteiskunnallisten kesäkeitaiden, Porin SuomiAreenan, Naantalin Kultaranta -keskustelujen ja #Helsinki2018 tapaamisen jälkeen elämä vaihtuu arkiseen aherrukseen. Kesän upeilta keskustelufoorumeilta saaduilla eväillä sukellamme kohti uusia twittervirtoja ja median vaihtuvia ajankohtaisia teemoja.  

Tiedon ja informaation äärellä suomalainen luottaa kykyynsä tunnistaa todellisuudesta poikkeavaa informaatiota ja valeuutisia. Luotamme perinteiseen mediaan ja yleisemminkin yhteiskunnalliseen tietoon ja käytettävissä oleviin taustatietoihin. Voimme olla näistä ominaisuuksistamme ja tietoon perustuvasta yhteiskunnastamme ylpeitä. Huolimatta vahvuuksistamme meidän on hyvä myös pysähtyä hetkeksi katsomaan tarjotun tietovirran taakse. 

Elokuun media- ja somevirrasta poimin otsikoita tilastotietoon liittyvistä uutisista. Uutisvirta sisältää mielenkiintoista pureutumista tiedon yksityiskohtiin: uutisia kasvaneista varallisuuseroista pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä, havaintoja siitä, että asumistukimenot ovat kasvaneet Suomessa maataloustukia suuremmiksi sekä rohkaiseviin työllisyyslukuihin liittyvää käsite-, metodi- ja poliittista keskustelua. Esimerkit tuovat esiin tilastojen arkipäiväisen voiman. Yksinkertaisesti tilastojen avulla ymmärrämme yhteiskuntaamme ja saamme ihmisten elinpiiristä omaa kokemustamme laajemman kuvan.

Tilastot palvelevat myös henkilökohtaista päätöksentekoamme. Asuinalueistamme näemme asuntojen hintakehityksen, väestön rakenteen ja vaikkapa koulutustason. Voimme parhaimmillaan löytää argumentaatiota lähikoulun säilyttämisen puolesta tai paikkatietoa vaarallisen risteysten onnettomuuksista parantaaksemme lähitienoidemme liikenneturvaa.

Tilastot ovat myös julkisen päätöksenteon kivijalkaa. Niitä käytetään lainsäädännön valmistelussa: Mitkä ovat perustulokokeilun vaikutukset? Tilastot ovat osa myös julkisten palveluiden suunnittelua ja päätösten vaikuttavuuden arviointia: Missä lakkautetaan synnytyssairaala? Ja mitä sitten toiminnon lakkautus merkitsee käytännössä ihmisille? Tilastoista saadaan tietoa työmarkkinaratkaisujen pohjalle: Mikä on nykyinen palkkataso? Vaikuttiko kiky työaikaan? Tilastot tukevat myös yritystoiminnan analyysia: Miten yritystuet vaikuttavat yritysten liiketoimintaan?

Vasta valmistunut kulutustutkimus parantaa jälleen ajantasaisella tiedolla johtamisen mahdollisuuksia. Tiesitkö, että kulutustietoja käytetään muun muassa elinkustannusten muutoksia mittaavan indeksin painorakenteiden laskennassa? Tuo indeksi on puolestaan pohjana, kun lasketaan kansaneläkeindeksi. Suurin osa tuista kuten lapsilisät, kansaneläke, vammaistuet ja työttömyysturvan peruspäiväraha on sidottu indeksin muutoksiin. Tämäkin on tiedollajohtamisen malliesimerkki.

Usein tyydymme meille tarjotun tiedon sisältöön vaikka muutama taustatieto voisi maalata eteemme aivan toisenlaisen ymmärryksen monimuotoiseen maailmaan. Haastan meidät kaikki pohtimaan tiedon merkitystä ja taustoja pelkän julkistetun tiedon sijaan. Tämä edellyttää uteliaisuutta tietoon ja luovuutta tietoaineistojen käyttöön. Tässä työssä tietoammattilaiset ovat keskeisessä roolissa.

Hannele Orjala työskentelee Tilastokeskuksen tietopalvelujohtajana.