Blogissa nyt: Tietopääoman elinkaari

Tutustu uuteen blogisarjaamme! Julkaisemme yhdistyksen jäsenten kirjoituksia eri aiheista 1-2 kuukauden välein. Sarjan aloittaa yliopettaja Martin Stenberg.

Tietopääoman elinkaari

Tietoyhteiskunta, tietopääoma, tiedolla johtaminen ja digitaalisuus ovat jo arkipäivää. Tiedon olemus on kaikkiaan moniulotteinen. Tieto on perustana niin luonnon monitasoisissa ekologisissa järjestelmissä ja prosesseissa sekä geneettisessä perimässämme kuin atomeissakin. Tieto on keskeistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja organisaatioiden toiminnassa, mutta myös inhimillisissä käytännön toiminnoissa. Tiedon hyödyntäminen edellyttää tietorakenteiden määrittelyä ja suhteiden tuntemista sekä tulkintaa. Tulkintaan vaikuttavat ideologiset, poliittiset, uskonnolliset ja uskonnottomat maailmankatsomukset sekä kulttuuri ja koulutus. Tieto on valtaa ja vallankäyttäjien tulkinnat ovatkin toimineet tiedon portinvartijoina kautta historian sallien ja estäen vain heille kelpaavaa tietoa. Nykyisin lehdistön keskittyminen vaikuttaa uutisointiin ja täten laaja-alainen kriittinen tieto on katoamassa, joten todellinen vapaa lehdistö lienee haave. Kyberuhkat ja trollaus sekä identiteettirikokset ovat nykypäivän lisääntyviä tiedollisia uhkia. Myös sosiaalisen median vaikutus tietoon on ilmeistä, sillä tieto on muuttumassa epätiedoksi ja pirstaloitumassa. Portinvartijoiksi ovat tulleet myös äänekkäät ja aktiiviset kansalaiset ja omaa asiaansa ajavat kellokkaat, joille totuus on tarpeen mukaan venyvä käsite. Tiedollakin on elinkaari, jossa käyttö ja totuusarvo vaihtelevat.

Käsitteellisesti tietoon monitasoisesti liittyvät teemat ovat hajanaisia ja aikaan sidottuja, joita konsultit ja eri alan lobbarit ovat liittäneet omiin agendoihinsa. Metaforien taustalta löytyy useinkin tieto- ja ihmiskäsitysten pinnallisuutta, jatkuvan kasvun myyttejä, tietoammattien epämääräisiä rajauksia, tietotekniikan ja tekoälyn kaikkivoipaisuutta sekä laadullisen ja määrällisen kasvun perusteettomia merkityseroja.

Aineettomaan pääomaan on liitetty monia synonyymejä kuten älykäs ja sosiaalinen sekä osaamispääoma. Yleisimmin sitä on alettu nimittää tietopääomaksi. Tietopääomaa voidaan tarkastella monilta tasoilta. Yhteiskunnallisesti sitä voidaan tarkastella toimivuuden (prosessit), kiinnostavuuden (markkinat) ja luovuuden (innovointi) näkökulmista. Organisaation näkökulmasta keskeistä on kilpailukyvyn ja tuottavuuden sekä osaamisen osa-alueet. Tällöin tietopääoma jaetaankin inhimilliseen, sosiaaliseen ja organisatoriseen sekä ulkoisiin ulottuvuuksiin.

Tutkimusten mukaan aineettoman pääoman merkityksen kasvu on varsinkin talouselämän näkökulmasta ilmeistä. Yhteistä tietopääoman eri tasojen ulottuvuuksille ovat älykkään toiminnan tavoittelu, viestintä sekä luova ja kehittävä toiminta. Täten huomio kiinnittyy inhimilliseen vuorovaikutukseen ja ihmisen rooliin. Todellista älykkyyttä löytyy vain ihmisestä, joka halutessaan hankkii, luo ja jakaa sekä siirtää tietoa ja osaamistaan kulttuuriin, toimintamalleihin, tuotteisiin ja palveluihin sekä teknologiaan ja tietojärjestelmiin moninaisissa kehittämishankkeissa. Organisaatiokin oppii, innovoi ja kehittyy sekä muistaa ja unohtaa jäsentensä kautta. Ihminen on siis lähes kaikessa ’primus motor’, joten hänen potentiaalista ja luovaa innovointikykyään pitäisi kaikin keinoin tukea ja edistää kriittisesti jo peruskoulusta lähtien.

Organisaation näkökulmasta kehittämistyössä voidaan havaita ajallisesti neljänlaisia vaiheita. Historiatietoa tulisi arvostaa ja analysoida laajemmin ja syvällisemmin, sillä pinnallinen ja lyhytnäköinen sekä historiaton toiminta on riskialtista. Nykyhetkeen on tultu ajan myötä ja siitä tehtävä tilannearvio on kaiken perusta – missä ollaan ja mitkä ovat ongelmat ja kehittämistarpeet. Muutosvaihe kestää tilanteesta ja kohdealueista riippuen usein vuosia, mutta kehittämisjaksoa tarkastellaan usein strategiajakson mukaisesti 3-5 vuotta. Strategian sisältämät muutostarpeet toteutuvat kehittämisprojekteina, joiden kautta hankitaan uutta tietoa ja osaamista organisaatioon. Muutosjakson aikana kohdataan monia uusiakin haasteita, joten niiden hallinta on tärkeää. Tulevaisuutta tarkasteltaessa voidaan tavoitella myös strategiajakson jälkeistä aikaa, jolloin tiedon ja osaamisen kehittäminen edellyttää pitkienkin ajanjaksojen ennakointia ja analysointia.

Tietopääoma ja sen eri ulottuvuuksien merkitys ja painopisteet muuttuvat ajan myötä liiketoiminnan kulloistenkin kehittämistarpeiden mukaan. Olisikin erittäin tärkeää ja mielenkiintoista tutkia tietopääoman eri ulottuvuuksien kehittymistä kuvatulla aikajanalla. Tietopääoman elinkaaren eri vaiheet ovat ilmeisiä, kun tarkastellaan yrityksen kehittymis- ja muutosvaiheita. Yrittäjyyden alkuvaiheissa riittää omistajilla intoa ja asennetta sekä tietoa ja taitoa useinkin piilevänä ja hiljaisena inhimillisenä ulottuvuutena. Liiketoiminnan kehittyessä ja laajentuessa yrittäjän pitäisi pystyä tuotteistamaan resursoimaan toimintaansa (siirtämään omaa tietoa ja osaamistaan organisaatio-osaamiseksi), jotta sitä voisi käytännössä jakaa uusille organisaation jäsenillekin (sosiaalinen ulottuvuus). Toisaalta alkuvaiheessa yrittäjällä on vain pari asiakasta (ulkoinen ulottuvuus), joiden kautta toimintaa kehitetään ja pyritään löytämään uusia markkinoita. Mikäli tietopääoman ulottuvuuksien kehittämistoiminta ei onnistu, muodostuu siitä potentiaalinen riski yrittäjyyden kehittämisessä.

On mielenkiintoista seurata yrityksen vuosia kestäneen toiminnan aikana syntynyttä tietopääoman rakennetta. Se vaihtelee toimialoittain ja yrityksittäin, mutta tyypillistä sille on eri ulottuvuuksien merkityksen ja painoarvon muutokset pienehköistä asiantuntijayrityksistä aina suuriin tuotanto- ja logistiikkayrityksiin. Kaikkiaan on mielenkiintoista havaita, että myös pitkään toimineen yrityksen tietopääoma kohtaa monenlaisia haasteita yhteiskunnallisten muutosten, liiketoiminnan uudistamisen, henkilöstön vaihtumisen ja osaamisen vanhenemisen ja uudistamisen sekä teknologian kehittymisen kautta. Ajan myötä kehitetyt hallinnolliset ja toiminnalliset toimintamallit ja prosessit kaipaavat muutosten myötä uudistamista. Jatkuvassa sisäisten ja ulkoisten tieto- ja osaamisprossien määrittelyssä ja kehittämisessä mm. henkilöstö-
ja tietotilinpäätökset ovat käytännöllisiä välineitä, joiden avulla voitaisiin kuvata organisaation tietoon ja osaamiseen liittyviä tekijöitä.

Tietopääoman hyödyntäminen edellyttää kokonaisvaltaista ja tulevaisuusorientoitunutta strategista huomiota, jonka lähtökohtana tulisi olla tietopääoman eri ulottuvuuksien innovatiivinen ja luova kehittäminen. Tietopääoman uudistaminen pitäisikin olla tietoista ja jatkuvaa tiedon ja osaamisen hankintaa, kouluttautumista sekä kehittämistä jo yritystoiminnan alkuvaiheissa. Kun tietopääoman kehittämistoiminta otetaan systemaattiseksi osaksi liiketoimintaa ja siihen resursoidaan myös ajallisesti, siitä muodostuu kestävä toimintamalli (organisatorinen ulottuvuus). Täten vahvistettaisiin yrittäjän potentiaalisia onnistumisen mahdollisuuksia kestävään kehittämiseen ja laajentumiseen sekä luodaan perustaa yritystoimintaa uudistavaan menestykseen. Yrityksen uudistuminen ja kestävä kilpailukyky edellyttävät tietopääoman kehittämismallia. Sitä voitaisiin täydentää luomalla tietopääoman seurannan ja mittauksen edellyttämät prosessit ja muuttujat päätöksenteon tueksi tietoperusteisen lisäarvon tuottamiseksi.

FT, VTM Martin Stenberg on toiminut kotimaisissa ja kansainvälisissä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustehtävissä yliopettajana, tutkijana ja vierailevana professorina yliopistoissa ja korkeakouluissa. Hän on toiminut tietojohtajana useissa yrityksissä sekä kirjoittanut useita kirjoja ja artikkeleita. Hän on Tietojohtaminen ry:n hallituksen jäsen.