Blogissa nyt: Tietojohtaminen tekoälyn aikakauteen

Tietojohtamisesta puhutaan paljon. Puhujasta riippuen tietojohtamiseen esitetään useita näkökulmia. Mitä tietojohtaminen tekoälyn aikakaudella pitää sisällään? Entä onko tarpeen palata tietojohtamisen syntymisen alkulähteille?

Tietojohtaminen tekoälyn aikakauteen

Tietojohtamisesta puhutaan paljon. Samalla puhujasta riippuen tietojohtamiseen esitetään useita näkökulmia. Tietojohtaminen siis tarvitsee tuunausta, kirkastamista, selkeyttämistä, mutta ennen kaikkea tulkintaa ja viestimistä eri tahoille siitä, mistä on kysymys. Mitä tietojohtaminen on ja mitä se tekoälyn aikakaudella pitää sisällään? Entä onko myös tarpeen palata tietojohtamisen syntymisen alkulähteille?

Aiheen ymmärtämiseksi on ajassa järkevää välillä mennä hieman taaksepäin. Tietojohtamisen ensimmäinen aalto Suomessa osui noin vuoden 2000 molemmin puolin. Tietoyhteiskuntastrategioiden aika alkoi 1990-luvun puolivälistä, jolloin hahmotettiin visioita sekä esitettiin konkreettisia toimenpiteitä Suomen sähköisten palveluiden kehittämiseksi. Tietoyhteiskunta nähtiin yhteiskuntana, jossa hyödynnetään tietoverkkoja ja tietotekniikkaa, jossa tuotetaan runsaasti tieto- ja viestintäteollisuuden tuotteita ja palveluja sekä monipuolista sisältöteollisuutta. Tavoitteena oli luoda Suomesta tietoyhteiskunta, jossa tieto- ja viestintäteollisuus on tärkeä elinkeino, tietoyhteiskunnan tarjoamien palvelujen käyttömahdollisuudet ja perustaidot ovat kaikilla, jossa tietotekniikan avulla on uudistettu elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimintatapoja ja rakenteita.

Modernia ajattelua

Eduskunnassa oli Tietämyksenhallinnan (synonyymi tietojohtamiseen) projekti 1999-2001, jossa asiakastarpeita vastaava tietopalvelun kehittäminen oli keskiössä. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta julkaisi 2001 Helmiä kalastamassa -raportin. Keskeisinä arvoina olivat tiedon jakaminen, avoimuus, luottamus ja yhdessä toimiminen sekä yhdessä tehdessä oppiminen. Tietojohtaminen nähtiin kokonaisvaltaisesti kohdistuen innovoinnin ja uuden tiedon luomisen mahdollistamiseen, tiedon jakamiseen, informaatiosisältöjen johtamiseen, osaamisen johtamiseen, viestinnän johtamiseen sekä tieto- ja viestintäteknologian johtamiseen.  

Kuvalähde: Helmiä kalastamassa. Eduskunnan kanslian julkaisu 1/ 2001. Kuva: Maija Jussilainen, Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä 18.1.2005

Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä käsitteli tietojohtamista 2005 ja totesi kannanotossaan, että valtioneuvoston tietojohtamista kehitetään, tietostrategian laatiminen sekä tietojohtamisen organisointi käynnistetään.

Tietojohtaminen käsitettiin siis hyvin laajasti tiedon muodosta ja paikasta riippumatta. Tietojohtaminen kohdistui tiedon käytön maksimointiin ja tiedon valjastamisesta hyötykäyttöön. Puhuttiin tiedosta pääomana, kolmesta rattaasta, joiden välillä tieto liikkuu.

Tietojohtamisen kolme ratasta

                                                                                      

Kuva: Leena Kononen 2014

Tietoperusteinen toiminta ja suunta

Toiseksi aalloksi voidaan sanoa nykyistä aikakautta, jolloin tiedon merkitykseen on havahduttu. Tietojohtaminen nähdään nykyisin monisisältöisenä tiedon ja tiedolla johtamisena, joka tarkoittaa myös tietoperusteista toimintatapaa ja -kulttuurin muutosta. Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa, koska se kasvaa ja parhaimmillaan paranee käytettäessä. Hyvä tietoperusta ja yhteinen tulkinta muodostavat suunnan tulevaisuuden tekemiseen. Tekoälyn aikakaudella tarvitaan ohjauksen ja päätöksenteon, tietovirtojen yhdistämisen, uusien palveluiden ja tuotteiden rakentamisen pohjaksi harmonisoitua tietoa. Ilman luotettavista lähteistä saatua tai itse tuotettua, hyvin huollettua ja käyttöön ohjattua tietoa on haasteellista rakentaa luotettavasti yhteentoimivia digitaalisia palveluita.

Sähköisen asioinnin ja digitalisaation teknisessä vauhtisokeudessa ei pidä unohtaa tiedon semanttisuutta ja tiedon erikoispiirteitä. Tietohan on loppumaton voimavara. Tiedot, jotka tietojärjestelmäkehitys siiloutti useiden keskenään yhteensopimattomien järjestelmien uumeniin, on käyttörajoitteet huomioiden vapautettava virtaamaan avoimesti. Toiminnan termistö, joka muuttui kirjavaksi, kun käsite- ja tietomallit rakennettiin yhtä käyttötarkoitusta varten, tulee pyrkiä yhtenäistämään. Tiedon aineettoman olemuksen vuoksi siihen ei ehkä välivuosina ole kohdentunut potentiaalisia hyödyntämismahdollisuuksia eikä riittäviä yhteentoimivuus- ja laatuvaatimuksia. Ne nousevat nyt esiin Eduskunnassa keväällä hyväksytyn tietopoliittisen selonteon yhteydessä, kun tietopolitiikka nousee politiikkalohkoksi muiden rinnalle. Samoin hyväksytty laki julkisen hallinnon tiedon hallinnasta, tiedonhallintalaki, antaa eväitä rakentaa toimivampaa digitaalisempaa yhteiskuntaa.

Tuunauksen tarve?

Mikä on muuttunut tähän aikaan verrattuna? Perustavoitteena on edelleen mahdollisimman monipuolinen tiedon käyttö digitaalisesti toimivassa yhteiskunnassa, jossa kaikista pyritään pitämään huolta niin, ettei kukaan jäisi digitaalisoituvan yhteiskunnan ulkopuolelle. Teknologinen kehittyminen on tuonut keskusteluun uudet palvelut ja tuotteet, joissa mm. tekoäly ja robotiikka luovat uusia mahdollisuuksia. Tietoperusteinen toiminta on haaste yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Tämä tarkoittaa kyvykkyyttä toimia ja kehittää toimintaa. Ihminen ei ole enää ainoa tiedon käsittelijä, koska kone kykenee käsittelemään tietomassoja nopeammin. Ihminen on tiedon tulkki, ymmärryksen ja merkityksen antaja, jolla on ratkaisukyvykkyyttä. Ihminen on enemmänkin innovatiivisen tiedon luoja.

Onko siis jotain muuttunut? Lähtökohtaisesti ei ole tapahtunut suuria ideologisia muutoksia, ainoastaan toiminnan kehittäjät ja toimijat ovat hajallaan. Vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen muodostamiseen tarvitaan uutta puhtia ja tiiviimpää yhteiskehittämistä. Toivottavasti samalla tapahtuu paluuta juurille ja tietokokonaisuuden moderniin haltuunottoon ja hyödyntämiseen.

Kirjoittaja Leena Kononen on tiedon puolestapuhuja, joka on työskennellyt tietoalan tehtävissä eri organisaatioissa, useamman lehden toimituskunnassa, Tietojohtaminen ry:n hallituksessa ja lehdessä sekä koordinoinut Tietojohtamisen verkostoa.

Viimeksi muutettu: 
17.6.2019