Blogissa nyt: Tekoälystä aina vaan

Tekoäly saattaa kuumentaa tunteita sanomalehdissä, mutta tietoammattilaisten areenoilla tekoälyn kehittymistä ja tulevia vaikutuksia on seurattu ja pohdittu jo monien vuosien ajan. 

Tekoälystä aina vaan ...

Tekoälyn tärkein ominaisuus on oppivuus, koska kaikenlaisia eteen tulevia tilanteita ei paraskaan ohjelmoija pysty ennustamaan ja siten kaavoittamaan valmiiksi tekoälytoimijan käyttäytymisvalikoimaa. Tässä tärkeässä tekoälyn kouluttajan roolissa hyödynnetään esimerkiksi neuroverkkojen algoritmeja. Nykymaailmassa tekoälysovellusten käytössä on lisäksi valtaisa määrä dataa ja tietokoneiden tehokkuus on kasvanut aikojen kuluessa niin, että jo vanhemmatkin algoritmit voivat osoittautua käyttökelpoisiksi.[1]

Tekoälyn eettisestä ulottuvuudesta keskustellaan entistä enemmän. Elokuisen Kauppalehden artikkelissa Parantaako tekoäly maailmaa Accenturen tekoälyasiantuntija Rumman Chowdhury oli huolissaan tekoälyn opettamiseen käytetyn datan laadusta. On varmistuttava siitä, ettei kouluteta esimerkiksi rotuun, sukupuoleen tai etnisyyteen ennakkoluuloisesti suhtautuvaa tekoälyä. Samoin siitä, ettei ihmisten tietoja käytetä epärehellisesti.[2]  Superhuman intelligence:n ja tulevaisuuden tekoälyn uhkakuvat jätän tämän blogin ulkopuolelle. Näistä voidaan joskus laatia uusi kirjoitus.

Tietoammattilaisen näkökulmasta tekoäly on yksi monista tiedonhakua joko helpottavista tai vaikeuttavista toimijoista. Tulevaisuudessa tekoäly ja tietoasiantuntija toimivat yhteistyössä. Yhteistyön luonne riippuu analysoitavan datan määrästä ja luotettavuudesta. Yritysten liiketoimintaprosesseihin kannattaisi ottaa yhtenä arviointiperusteena myös tekoälyn tuoma lisäarvo päätöksenteossa, mutta vain jos tekoälyllä on käytettävissä tarpeeksi paljon huolellisesti tuotettua dataa. [3]  Tietoammattilaisen roolina on edelleenkin toimia tiedon arvon määrittäjänä ja informaatiolukutaidosta on hyötyä enemmän kuin koskaan. 

Patenttikirjasto tekoälyn keskiössä

Miten omaan työhöni vaikuttaa tuo ”tehtävän ja tilanteen mukaan järkevällä tavalla toimiva” apulainen? 

”Jos kone voi tehdä sinun työsi, se tekee sen”, kirjoitti Calum Chase tekoäly -scifiteoksessaan Pandora´s Brain vuonna 2014. Hän ennusti myös, että noin 25 vuoden kuluttua tekoäly korvaa patentti-insinöörin. Hän lainasi Sveitsin viraston entistä patentti-insinööriä Albert Einsteinia, joka katsoi, että ”emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla kuin luomme ne.”[4]

Räjähdysmäisesti lisääntynyt patenttitieto on otollista kohdealuetta tekoälylle. Kun tekoäly tutkii parissa sekunnissa 20 miljoonaa julkaisua, voidaan plussapuolelle sijoittaa tehokkuus ja ajansäästö.

Asiakaspalvelussa neuvontainsinöörien apuna uuden keksinnön ominaisuuksia arvioitaessa tekoäly tuo asiakkaan ruudulle samankaltaisia keksintöjä nopeasti ja hyvässä järjestyksessä.

Tekoälyn vaikutus patenttijärjestelmään kiinnostaa asiantuntijoita kaikkialla maailmassa. Euroopan patenttiviraston EPO:n toukokuussa 2018 Münchenissä järjestämä konferenssi Patenting Artificial Intelligence houkutteli paikalle yli 350 osallistujaa Euroopasta, Aasiasta, Amerikasta ja Afrikasta. Konferenssi käsitteli aihetta paitsi patentoitavuuden kannalta myös laajemmin mahdollisten loukkausten ja tarvittavien lakimuutosten näkökulmasta.  

Kesäkuussa 2018 IP5 –ryhmä, johon kuuluvat maailman viisi johtavaa patenttiviranomaista eli US, Kiina, Japani, Etelä-Korea ja EPO, nimesi tekoälyn ylimmäksi strategiseksi tavoitteekseen. Tuon tavoitteen taakse jäivät muun muassa patenttikäytäntöjen harmonisointi ja uusien teknologioiden luokitukset. [5]

Onneksi poliittiset päätökset eivät ole tietoasiantuntijan vastuualuetta – riittää, että tietää alalla vallitsevista haasteista. Laitoin tämän pohdinnan aiheen tiedoksi myös teille lukijoille, jotta tietäisitte erilaisista tilanteista ja huolenaiheista, joita tekoälyn nousu Euroopan ja maailman mittakaavassa aiheuttaa. Tekoäly on jo keskuudessamme, se on tullut osaksi omaa työtämme ja mikä tärkeintä muistaa, myös koko yhteiskuntaa ja jokapäiväistä elämäämme.

Kirjoittaja Riitta Autere toimii tietoasiantuntijana Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kirjastossa

Kirjoituksessa mainitun Münhenissä pidetyn konferenssin esitykset ovat luettavissa EPOn sivulla osoitteessa:
https://www.epo.org/learning-events/events/conferences/2018/ai2018.html

[1] Ailisto et al. 2017, s. 2.
[2] Kauppalehti 23.8.2018
[3] https://www.gartner.com/smarterwithgartner/the-cios-guide-to-artificial-intelligence/
[4] IP-Watch 15.6.2018
[5] IP-Watch 15.6.2018