Blogissa nyt: Tekoäly ja tietotyö
Tekoäly on tämän hetken hypetermi, josta luemme ja kuulemme monesta eri lähteistä. Tietotyön korvaajaksi tekoälystä ei kuitenkaan vielä ole.
Blogissa nyt: Tekoäly ja tietotyö
Tekoäly on tämän hetken hypetermi, josta luemme ja kuulemme monesta eri lähteistä. Tekoälyn vaikutuksilla maalataan kuvia kukkaisesta tai karusta tulevaisuudesta, riippuen kertojan näkökulmasta.
Tekoälyä on määritelty monella eri tapaa. Yksi minulle mieleenpainuva määritelmä tuli Jaakko Lehtiseltä Capgeministä: tekoäly on teknologia, jota emme koskaan saavuta.
Määrittelemme jonkin tulevan keksinnön tekoälyksi, mutta kun se on saavutettu katsomme jälkeenpäin keksintöä algoritminä. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä ovat shakkitietokone Deep Blue, joka päihitti aikoinaan maailman parhaana pidetyn shakinpelaajan Garry Kasparovin sekä AlphaGo tekoäly joka päihitti muutama vuosi takaperin maailman toiseksi parhaan Gon pelaajan. Molempia on jälkeenpäin nimitetty algoritmeiksi.
Ero DeepBluen ja AlphaGon välillä on suuri. DeepBluelle koodattiin kaikki eri mahdollisuudet mitä shakissa voi käydä, jonka avulla se pystyi pelaamaan erittäin hyvin. AlphaGo:lle taas opetettiin pelkästään pelin säännöt ja koneoppimisen avulla se oppi hyväksi pelaajaksi pelaamalla lukemattomia otteluita itseään vastaan.
Tekoäly, algoritmit ja älykkäät algoritmit ovat kohtalaisen sekaisin keskenään nykyisessä keskustelussa, riippuen kertojasta ja kysyjästä. Koneoppiminen on teknologia joka erottaa tekoälyn algoritmista ja mahdollistaa teknologian itsenäisen kehittymisen tietyllä saralla tehokkaaksi ja laadukkaaksi toimijaksi. Nämä teknologiat ovat jo olemassa ja niitä hyödynnetään eri tarkoituksiin ympäri maailmaa.
Tietotyötä tekevän arjessa erinäiset algoritmit ovat näkyneet jo pitkään, esimerkiksi excel-taulukoiden muodossa, joissa moninaisia laskutehtäviä on saattanut automatisoida. Tällöin ei ole tarvinnut istua laskin, saatika paperi ja kynä, kädessä käyttäen aikaa numeroiden summaamiseen. Powerpoint ehdottaa nykyään kalvolle asetetuista elementeistä designia, joita voi ottaa käyttöön klikkaamalla.
Nämä ovat jo itsestäänselvyyksiä, mutta mitä muuta teknologia voi tuoda tullessaan? Aiempiin esimerkkeihin peilaten, tietotyön eri osa-alueet automatisoituvat entisestään. Pienemmät tehtävät ja laajemmat kokonaisuudet muuttuvat. Lopputulos, joka tehtävästä halutaan, on nopeammin ja laadukkaammin saavutettavissa.
Tietotyön korvaajaksi tekoälystä ei vielä ole. Tekoäly voi olla äärimmäisen hyvä omassa tehtävässään, mutta se ei vielä ole kykeneväinen pohtimaan laajempia kokonaisuuksia tai vaihtamaan työtehtävää eikä se pysty itse analysoimaan annetun datan laatua. Näistä syistä ihmisillä riittää töitä tulevaisuudessa pitkäksi aikaa. Työtehtävien painopiste voi muuttua bottiesimiehen suuntaan, jossa ihminen pitää huolen botilla olevan tarpeeksi työtä tehtävänä. Tarpeellista voi myös olla viankorjaus sekä työtulosten analysointi, varmistaminen ja botin optimoiminen lopputuloksen laadun parantamiseksi.
Eri botit ja tekoälyt ovat myös siten helppokäyttöisiä, että koodaamista ei välttämättä tarvitse osata niiden hyödyntämiseksi. Tekoälyn työn laadun parantamiseksi on mahdollista ottaa selvää, mistä huono lopputulos johtuu, ja tehdä muokkauksia joko dataan tai sitten asettaa eri parametrejä datan huomioon ottamiseksi.
Esimerkiksi rekrytoinnissa on kokeiltu ja jonkin verran käytetty tekoälyä hakijoiden seulonnassa. Kokeiluissa tuli nopeasti ilmi, että tekoäly suosi valkoisia miehiä muiden yli. Tämä johtui tekoälylle syötetystä datasta, joka peilasi historiaa ihmisten tekemissä rekrytointipäätöksissä. Datan siistiminen poistamalla nimi ja sukupuoli hakijoilta ei välttämättä riitä, sillä hakemuksessa ja CV:ssä voi olla viitteitä toimintoihin, jotka viittaavat kulttuuritaustoihin tai sukupuoliin. Tällöin ihmisen tehtävänä on ottaa tarkemmin selvää, mistä vinouma johtuu ja kuinka siitä voi päästä eroon.
Kun itse mietin, miten tekoäly muuttaa työelämää, pyrin miettimään paljon sitä, miten eri työt on aiemmin tehty ilman teknologian apua. Silloin pystyn konkreettisemmin havaitsemaan, mitä iloa teknologiasta tähän asti on ollut ja kuinka hassulta tuntuisi tehdä vastaavaa tehtävää ilman auttavaa teknologiaa. Tällä tavoin pystyy miettimään eri osa-alueita ja kokonaisuuksia - miten ne tulisivat muuttumaan, mikäli siellä olisi teknologiaa ratkaisemassa asioita tai helpottamassa asioiden tekemistä.
Suosittelen jokaista pohtimaan, miten teknologia auttaa omaa arkea ja työtä. Miten asiat hoitaisi, jos ei olisi teknologiaa, jolla suorittaa asioita. Tästä saa avattua ajatuksiaan siihen suuntaan, miten itse hyötyisi uudesta teknologiasta työssään ja mitkä tehtävät ovat sellaisia, jotka voisi korvata tekoälyllä tai algoritmeillä.
Erittäin hyvää pääsiäistä!
Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja
Airo Island ry
