Blogissa nyt: Meillä on monia mahdollisuuksia luoda parempaa kuvaa poikkeusoloista

Nopeiden tilastojen tuotanto ja uusien tietoaineistojen käyttöönotto edellyttävät ymmärrystä tietovarannoista ja tietojen yhdistelyn mahdollisuuksista. Yhteiskunnassa tapahtuu myös paljon sellaisia ilmiöitä, jota perinteiset tilastointialueet eivät kuvaa. Tilastokeskuksen ylijohtaja Ville Vertanen pohtii blogissa, miten tarpeisiin vastataan nyt ja tulevaisuudessa.

Meillä on monia mahdollisuuksia luoda parempaa kuvaa poikkeusoloista

Tilastot perustuvat jostain asiasta toistuvasti tehtäviin havaintoihin. Toistuvien havaintojen avulla tiedämme, millainen maailma on. Tilastot kertovat kansantalouden tuotannosta, viennistä, ilmaston muutoksesta, kansalaisten vapaa-ajasta, rekisteröidyistä ajoneuvoista tai vaikkapa työtapaturmista. Yhteiskunnassa tapahtuu kuitenkin myös paljon sellaisia ilmiöitä, jota perinteiset tilastointialueet eivät kuvaa. Poikkeustilanteissa tällaisia ilmiöitä koskeva tiedontarve on lähes rajaton, ja meidän on hyvä pohtia, miten tarpeisiin vastataan nyt ja tulevaisuudessa. 

Suomessa on käytössä laajoja tietovarantoja, jotka päivittyvät jatkuvasti. Tietovarannoista useat ovat Tilastokeskuksen käytössä tilastotuotannossa. Tasaisin väliajoin päivittyvän datan avulla on kuitenkin mahdollista tuottaa normaalista tilastotuotannosta poikkeavia tilastoja, jotka kuvaavat parhaalla mahdollisella tavalla käsillä olevaa ilmiötä.

Poikkeustilanteessa positiivista onkin ollut se, miten tilanne ajaa toimijoita tekemään yhteistyötä ja kehittymään ja parantamaan palveluitaan nopeasti. Tilastokeskus esimerkiksi julkaisee koronakriisiä kuvatakseen normaalia nopeammalla syklillä viikoittaista tilastoa kuolleiden määrästä sekä tietoa uusmaalaisten mökkikunnista.

Käsittelemme ja tuotamme päivittäin myös tietoaineistoja Helsinki GSE:n johtaman talouden tilannehuoneen tarpeisiin. Olemme lisänneet viikoittain toistuviin tiedonkeruisiimme koronatilanteeseen kytkeytyviä kysymyksiä ja pystyneet niin tuottamaan uutta tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näistä esimerkkeinä ovat Valtioneuvoston julkistama kansalaispulssi sekä selvitys yritysten luottamuksesta kriisistä selviämiseen.

Nopeasti julkaistavan tilastotiedon esimerkistä käy myös 9.4. ilmestynyt tuotannon pikaennakko. Väyläviraston dataa hyödyntämällä tehdyssä arviossa ennustettiin tuotannon laskevan maaliskuussa 2,4 prosenttia ja huhtikuussa 4 prosenttia. Uusien now casting -menetelmien ja epätyypillisten aineistojen avulla pystytään tarjoamaan nopeaa, huomattavasti aiempaa ajantasaisempaa tilastotietoa käyttäjille.

Suomen majoitustoiminnasta julkaistaan poikkeusolojen ajan tietoa kuukausittain yhdeksän päivän kuluttua kuukauden päättymisen jälkeen. Huhtikuun alussa kerrottiin majoitusliikkeiden törmänneen seinään. Yöpymisten määrä maaliskuussa väheni 48 prosenttia edellisvuodesta, ja 43 prosenttia hotelleista ilmoitti sulkeneensa ovensa ennen maaliskuun loppua. Suljetut hotellit olivat auki maaliskuussa keskimäärin 23 päivää.

Tilastotuotannossa hyödynnettävien tietovarantojen käytöstä keskustellaan aina niiden omistajien kanssa.  Juuri nyt keskusteluja käydään yksityisen sektorin hallussa olevien tietovarantojen käytöstä. Tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää tiedontuotannossa uusia tietoaineistoja kuten luottokorttiyhtiöiden hallussa olevaa luottokorttidataa tai matkapuhelinyritysten hallinnoimaa mobiilidataa. Yhdistämällä ja vertailemalla uusia aineistoja muuhun tilastoviranomaisen käytössä olevaan tietoon, pystyisimme julkaisemaan luotettavaa ja perinteisiä tilastoja nopeammin ilmestyvää tietoa.

Nopeiden tilastojen tuotanto ja uusien tietoaineistojen käyttöönotto edellyttävät ymmärrystä tietovarannoista ja tietojen yhdistelyn mahdollisuuksista. Tilastoviranomaisen julkaiseman nopeankin tiedon on oltava laadukasta. Eri tahojen yhteistyö on tärkeää, jotta ymmärrämme tietoaineistojen rajoitukset. Yhteistyössä havaitsemme tietoaineistojen käytön mahdollisuudet sekä jaamme ymmärrystä siitä, millaisesta tiedontuotannosta yhteiskunta eniten hyötyisi.

Ville Vertanen
Tilastokeskuksen ylijohtaja, kumppani- ja ekosysteemisuhteet
Twitter: @VilleVertanen