Blogissa nyt: Datasta artikkeleiksi ja kartoiksi

Datan visualisointi tekee ilmiöitä helpommin näkyviksi, kuviot ja kartat rikastuttavat tekstiä huomattavasti. Visualisointi auttaa erilaisia tiedonkäyttäjiä monenlaisissa tarpeissa ja tilanteissa. Lue tuoreesta blogista, miten Tilastokeskuksen Miia Huomo havainnollistaa asiaa käytännön esimerkillä. 

Datasta artikkeleiksi ja kartoiksi

Tilastokeskus tuottaa vuosittain valtavan määrän dataa. Pelkistä numeroista on kuitenkin vielä matkaa siihen, että kansalaisilla ja päättäjillä olisi käsissään hyödyllistä tietoa arkeensa ja työhönsä. Monen tilastokeskuslaisen työhön kuuluukin auttaa juuri tässä.

Työskentelen yliaktuaarina Viestintä- ja verkostot -ryhmässä. Työnkuvani on moninainen, sillä työskentelen sekä verkostotyön, työyhteisöviestinnän, työhyvinvoinnin, aluerajojen editoinnin, teemakarttojen että väestöilmiöistä viestivän ilmiöasiantuntijan tehtävissä. Hyödynnän tietoa eri tavoin kaikissa tehtävissäni ja tehtäväni on tuoda myös tieto asiakkaillemme jalostettuna uudessa muodossa.

Postinumeroalueittaista tietoa saatavilla helposti

Yksi esimerkki on Paavo – tilastoja postinumeroalueittain -palvelu, jonka tuotannosta olen mukana vastaamassa.  Paavo tuottaa postinumeroalueittaista avointa tietoa erilaisille käyttäjille. Sen tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnan tai yrityksen päätöksenteossa ja suunnittelussa, ja sen tietojen perusteella on myös kiinnostavaa esimerkiksi ihan vain tutkia omaa asuinaluettaan. Paavo sisältää tietoa muun muassa väestön asukas- ja koulutusrakenteesta, rahatuloista, alueen työpaikkarakenteesta, asumisesta ja asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta.

Paavon postinumeroalueet on muodostettu Väestötietojärjestelmän rakennuspisteiden postinumerotiedon perusteella, yleistäen niistä postinumeroalueita. Yksittäisten rakennusten postinumerot voivat poiketa alueen muiden rakennusten postinumerosta. Tällaisissa tapauksissa voi olla kyse erimerkiksi rakennuksen koordinaattivirheestä. Näin ollen yksittäisten rakennusten postinumerot eivät muodosta alueita, vaan lähdeaineistoa on yleistetty postinumeroalueiden muodostamiseksi. Postinumeroalueiden muodostamisen jälkeen niille ajetaan SAS-yhdistelyllä palvelun sisältämät tiedot.

Paavoa voi hyödyntää monissa tilanteissa, kuten yrityksen tai toimipaikan sijainnin, tai kunnan palveluiden suunnittelussa. Itse olen hyödyntänyt Paavon tietoja muun muassa artikkeleissani ja blogeissani, joissa olen käsitellyt väestöön liittyviä ilmiöitä alueellisesta näkökulmasta, kuten yksinasumista. . Paavon tietojen perusteella kaupunkien keskustat ja niiden lähellä olevat alueet houkuttelivat yksinasuvia eniten. Lisäksi olen saanut Paavosta tietoa muun muassa muuttovoittoa ja -tappiota saaneista postinumeroalueista sekä lapsiperheiden suosimista postinumeroalueista pääkaupunkiseudulla ja sen ympäryskunnissa.

Visualisoitua tietoa on helpompi lukea

Tilastokeskuksella on Paavon postinumeroalueittaisen tiedon lisäksi paljon muutakin avointa dataa, jota voi hyödyntää helposti esimerkiksi päätöksenteossa ja muissa erilaisissa suunnitelmissa. Tilastokeskus tekee myös datayhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, kuten taajama-aineiston tuottamisessa SYKE:n kanssa.

Datan visualisointi tekee ilmiöitä helpommin näkyviksi, joten erilaiset kuviot ja kartat rikastuttavat tekstiä huomattavasti. Tilastokeskus tuottaa paljon alueellista tietoa, esimerkiksi kunta- ja maakuntatasolla. Näistä tiedoista on helppo tehdä karttoja erilaisten paikkatieto-ohjelmistojen avulla. Olen alueellisista eroista kiinnostuneena käyttänyt karttoja useinkin visualisoimaan kirjoituksiani, sillä ilmiön alueellisuus on helposti nähtävissä kartalta yhdellä vilkaisulla (kartta 1).

Kartta 1. Yksinasuvien taloudet pääkaupunkiseudulla postinumeroalueittain, 2019.

On hienoa, että dataa pystyy hyödyntämään niin monilla tavoilla ja lisäksi visualisoimaan eri keinoin. Näin se auttaa erilaisia tiedonkäyttäjiä, monenlaisissa käyttötarpeissa.

Blogin kirjoittaja Miia Huomo toimii yliaktuaarina Tilastokeskuksen Viestintä ja verkostot -ryhmässä.