Blogissa nyt: Toteutuuko kuntastrategia? – Suorituskyvyn mittaamisen käytännöt kuntastrategian johtamisessa
Anna-Maija Moilainen on tuoreessa pro gradu -tutkielmassaan perehtynyt siihen, miten kunnat hyödyntävät tietoa strategian johtamisessa. Tietoa on runsaasti tarjolla, mutta mittareiden laadussa ja tavoitteiden asettamisessa on kehitettävää.
Toteutuuko kuntastrategia?
– Suorituskyvyn mittaamisen käytännöt kuntastrategian johtamisessa
Kuntavaalit lähestyvät ja sen myötä suuri osa Suomen kunnista päivittää kuntastrategian tulevalle valtuustokaudelle. Työni kuntien tiedolla johtamisen konsulttina IT-alalla innoitti tekemään pro gradu -tutkielman kuntastrategioiden johtamisesta. Halusin selvittää millä tiedolla ja johtamiskäytännöillä kunnat johtavat kuntastrategioita. Kuntaorganisaatioiden erityispiirteitä ovat niiden suuri koko ja toiminta monella eri toimialalla muun muassa opetuksen, vanhuspalveluiden, alueen elinvoimaisuuden ja maankäytön saralla. Tämä tuo haasteita laajan tietopohjan hyödyntämiseen strategian tavoitteiden johtamisessa. Kuntastrategioiden johtaminen aiheena kiinnosti myös asukkaan näkökulmasta. Kuntien tärkein tehtävä on tarjota asukkailleen kuntapalvelut ja kunnat haluavatkin huomioida asukkaiden tarpeet ja elintottumukset palvelutarjoamassaan entistä paremmin. Tutkielmassa tarkastellaan strategian johtamista erityisesti kunnan operatiivisessa johtamisessa tehtävän mittaamisen näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää mitkä johtamiskäytännöt tukevat kuntia kohti strategian tavoitteita.
Tutkielman teoriaosuus koostui kuntajohtamisen, strategian johtamisen ja suorituskyvyn mittaamisen kirjallisuudesta pääosin julkisella mutta myös yksityisellä sektorilla. Tutkimusongelmaksi määritettiin, etteivät kuntien suorituskyvyn mittaamisen käytännöt tue strategian toteuttamista operatiivisessa johtamisessa. Ongelmaa tarkasteltiin 11 kuntaan tehtyjen haastattelutulosten valossa. Kohderyhmänä olivat reilut 20 ylimmän virkamiesjohdon edustajaa sekä kuntastrategiatyöstä vastaavaa henkilöä. Tutkimusaihe otettiin kunnissa vastaan kiinnostuneina, koska strategian mittaaminen aiheena koetaan haastavaksi ja hyviä mittareita on vaikea löytää. Haastatteluissa eniten mielipiteitä jakoi aihe, kuuluuko kuntastrategian olla osa jokaisen kunnan työntekijän arkea vai onko se kunnan ylimmän virkamiesjohdon työtä tukeva elementti.
Tutkimustuloksina nousi esiin, että kunnat haluavat hyödyntää tietoa strategian johtamisessa nykyistä enemmän. Tarjolla olevaa dataa tulisi käyttää monipuolisemmin, ja sen avulla voitaisiin tehostaa esimerkiksi organisaatioiden työprosesseja. Kunnat kokevat tiedon keräämisen ja hyödyntämisen haastavana ja ne odottavat teknologian tarjoavan uusia mahdollisuuksia suuren tietomäärän keräämisessä ja analysoinnissa päätöksenteon tueksi. Kunnat näkevät, että sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä tulee lisätä tukemaan strategian toteutusta. Yhteistyön lisääminen ja uudistaminen ovat suuri mahdollisuus kuntastrategioiden johtamisessa kohti yhteisiä tavoitteita. Yhteistyötä halutaan lisätä erityisesti alueen asukkaiden yrittäjien, muiden julkisen sektorin toimijoiden ja päättäjien kanssa.
Kunnat kehittävät strategisten hankkeiden etenemisen seurantaan toimintatapoja ja mittareita. Mittaamista itsessään tulisi selkeyttää ja yksinkertaistaa. Tietoa on runsaasti tarjolla, mutta mittareiden laadussa ja tavoitteiden asettamisessa on kehitettävää. Organisaation kulttuurilla on vaikutusta siihen, miten strategisista mittaustuloksista viestitään organisaatiossa ja sen ulkopuolelle. Kuntajohto kokee, että sillä on suuri vaikutusmahdollisuus mittareiden valintaan, mutta vaikutusmahdollisuudet mittaustuloksiin vaihtelevat. Kunta ei ole pelkkä kuntaorganisaatio, vaan sitä johdetaan yhteisönä. Kuntajohto toimii katalyyttinä luoden toimintaympäristön, minne voidaan perustaa yritys, rakentaa talo tai perustaa perhe.
Blogi perustuu Anna-Maija Moilasen pro gradu –tutkielmaan.
(Kesäkuu 2021, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Kauppatiede, tietojohtaminen ja johtajuus)